Havukruunu - Kuu Erkylän Yllä [EP] [The Best Folk / Pagan / Viking Metal Album]

Lyrics to Kuu Erkylän Yllä [EP] [The Best Folk / Pagan / Viking Metal Album] by Havukruunu

Tracklist: 01. Kuu Erkylän Yllä Vihan siivin nouskaa ylle hyisen maan Te salaiset nyt nouskaa tornin öisen luo Mustiin loitsuihin kietokaa tämä yö Kun pimeä kirkuu maassa varjojen Outo on yö jona lyhtyvalot valvoo Tää synkkä yö jossa vieraat varjot lie Alla kalvaan kuun hautamaille kokoontuu Tulen muistoon vie kauas kylmään tyhjyyteen Unhon vetten yllä kuiskii ääni talven tuulien Ja kalvas valo kuun valvoo yötä aaveiden Vihan siivin nouskaa synkkään lieskat lietsomaan Valvokaa koko talvi sytyttäkää yön taivas palamaan Keski-yö kerro kelle soi surut mustan pimeyden Sa airut Saatanan, valo pimeän pohjoisen Outo on yö jona lyhtyvalot valvoo Tää synkkä yö jossa vieraat varjot lie 02. Yön Torni Usva tihenee ja tähdet syttyvät Hänen haudallaan Puiden pimennossa, kylmässä syystuulessa Linna kaukaisella kukkulalla Musta kuin yön seinämä Ei valoa yhdessäkään ikkunassa Eikä vittu pian enää missään Sumu peittää maata jalkojeni alla Puut varjostavat metsän ja niin saapuu yö Kuolleet tähdet vaipuu unohdukseen Minua on kutsuttu, ja kuljen HÄNEN ääntään kohti Tuo julma maa, mi vereen piirtyy Kalvaana kaipaa kuolleeseen Koston aaveet lipuu yön salain siltaa Ja kauna sammuu murheeseen Tuo julma maa, miss' torni öinen Kutsuu kulkijaa kuolemaan Haudan äänet kaikuvat kannella taivaan Ja johtaa tieni luokse Saatanan..... 03. Routapanssari Hiljalleen jo lumi laskee ylle metsän hiljaisen Ja Suomen maa, syksyn sateiden, vetää talven verhokseen Hän mustien tähtien alla takoi Routapanssarin Kylmän kuin jää, alla varjojen Vailla tulta ja kipunaa, taian keinoin Vihasta vimman vainojen Tää on noitien maa joss' aaveet ulvoo läpi loputtoman yön Kylmä jääköön iäksi Ja synkimmän ajan Hän hallitsi, kauas ajassa taakse- ja eteenpäin Iäisyyden taa Talvi valloittaa maailman hiljaisen Tää maa on Saatanan, ja pimeys häntä palvelee Läpi oudon yön, vuosituhannen Kulkee tavan kansa peloissaan, ja jumalaansa kiroaa Noitain aika..... Tyhjyyttä palvotaan Lamppunsa palavat ikkunoissa kun toisaalla tanssitaan Kelmeä kuu katsoo nauraen Kun kehdon ryöstäjän veitsi vuodattaa verta lumeen Jotta yö saa jatkua 04. Mustan Merkin Enteen Alla Siell' miss' hyinen myrsky ulvoo Miss' vihan henget vaikertaa Miss' kuollut kuu kalvaana katsoo Ja elon voimaa hivuttaa TUONA YÖNÄ TÄHDETÖNNÄ TUULET MUSTAT VERHOS MUN JA YÖN KRUUNUN VALOTONNA LASKI YLLEIN UNOHDUS Hän astui esiin varjoista, Haudan yöstä puhumaan Pimeyteen mut kietomaan, Mustan merkin enteen alla Veren vimman valajan rautatuleen palavaan Hurmeen nimeen Saatanan varjoterään sulautan Kunnes saapuu haudan yö, Sodassa mun kätein lyö Pimeys voimain vartena, jolla veren vuodatan .....Ah, jo aurinko nousee Ja paljastaa verisen maan Niin viimeinkin koittaa aika täynnään VERTA JA TULTA JA KUOLEMAA Mi lie kohtalon tahto? Outo tähtiin kirjattu tie? Paholaisen siunaus mun ylläin Mukanain teidät unhoon vien 05. Talvikuu Talviyön henget meitä kutsuivat Ympärillä suuren tulen istuimme hiljaa Tuona yönä valo kuun loisti kirkkaammin kuin koskaan ennen Tuona yönä tulen sydän leimusi ja kertoi teoistamme Kuollut kuu valaisee kasvomme niin kalpeat Pimeys kutsuu emmekä voi vastustaa Ikuinen avaruus oudot ovat tiesi Talviyön henget meille puhuivat Suuren tulen tänne rakensimme salaa Havukruunut kulmillamme loitsien yön tyhjään kurotamme Tuhat vuotta salaisuutta vaalien Kuningasta odotamme Ah, vain kerrottuna muisto säilyy halki vuosisatojen Loitsun sanat yössä syttyy kun valvoo yksin pakkanen Sanatonna valvoo näkymättä aavevarjot isien Talvenselän suurta taika-tulta jonka laittaa pojat pohjoisen Kirkon kansa vaipuu tylsään uneen, peiton alle pelkäämään Säkenöivään yöhön voimme käydä, ja vanhan tulen sytyttää Puhukaa, oi talvenvarjon henget, tulen kutsuun vastatkaa Hirveät, oi talvenvarjon henget, oomme valmiit kuolemaan